Aihearkisto: asusteet

Kasvinsyöjä

Silmäripsimalli sai vihdoin joululahjansa. Oli tämä valmis jo lokakuussa, mutta päätin, että se ei ollu tarpeeks iso kuitenkaan, ja neuloin muutaman sentin lisää.

Malli Stephen Westin Herbiwore. Lanka Wollmeiseä sukkavahvuisena, värin nimeä en muista ku hävitin jo etiketin :D.

Ihan hunningolla olin, en jaksanu edes pingottaa. Höyrytin vain.

Edellistä huivia olin parsinu jo ainakin kolmesti, eli aika uudelle huiville olis ollu jo jonkun aikaa sitten. Suutarin lapsilla ei oo kenkiä ja sillai…

Kuulemma mukava kaulalla, mitä muuta merinovillalta vois odottaakaan.

Voihan muovi!

Halusin käyntikortille taskuun ripustettavan kulkukortinroikotus-jojotuslaitteen. Mulla on sellanen ollukin joskus, mutta se oli tosi painava ja tasku roikku rumasti.

Ostin kaksi jojotinta, muovisen ja metallisen. Liimasin päälle pari kivaa nappia. Kaksikomponenttiliimalla, koska pikaliimasta olen oppinu, että se saattaa suuttua pakkasesta ja pettää.

Ajattelin muovisen olevan kevyt, metallinen olis voinu mennä jonkun muun käyttöön.. Mutta, muovinenhan meni rikki heti ensimmäisen kerran tippuessaan lattialle! Petturi, miksi luotinkaan mihinkään muoviseen?!

Olkoon tämä opetus muovin syvimmästä luonteesta. Metallisen otin sitte omaan käyttöön, eihän kukaan toinen tollasta tietysti olis tarttenukkaa.

Mustaa ranteisiin

Ranteisiin kävi viima takin ja hanskojen välistä. Lupasin auttaa.

Jotenkin sain tällaseen yksinkertaseen projektiin tuhrattua ihan hirveesti aikaa. Halusin tehdä kaksinkertaisesta trikoosta, mutta en saumaa sormien kohdalle, ja ompeleiden piti olla piilossa myös sisäpuolelta.

Mistään tietty ei löytyny sellaista kaavaa. Siitä sitte kehittelemään. Ainoa ulkona näkyvä sauma (ompeleineen) on kämmekkään alareunassa, johon piti laittaa trikoovinonauha.

Ihan hyvät tuli. Vaikka peukkuaukko onkin vähän suunniteltua isompi ja lopullisen omistajan ranteet arvioitua sirommat..

Aikaa matkalle

Reissussa (jossa vietin tällä kertaa melkein kolme viikkoa) olen usein kaipaillut kelloa. Kännykkä kun yleensä on kiinni tai ei edes mukana, kuka sitä nyt lomalla puhelinta käyttäis!

Eräs remmitön kello lojui käyttämättömänä ystäväni laatikossa. Adoptoin sen. Uudet patterit se tarvitsi ja kuminauhan.

Tuloksena mukava ja kätevä, ei kovinkaan loistelias, mutta käyttöön sopiva kello.

Kolmen polven käsiin

Sain kunnian toimia Niina Risulaisen opinnäytetyön testineulojana. Käsi-neuleita ei oikeen oo tullu tehtyä, vaikka tarve on.

Ajattelin, että jos olisin jollekki vastuussa neuleen aikaansaamisesta, saisin aikaiseksi.

Innostuin vähäsen ja neuloinkin sitten kolmet. Mummo ja äitikin sai kädenlämmikettä.

Kyseessä on siis houvutetut lapaset. Aika jännittävää oli ne pesukoneeseen laittaa… Onneksi ohje oli hyvä ja onnistuminen täten taattu.

Ohje saatavilla Ravelrysta tai Kuopion Napista ja Nauhasta.

Flapper

Naamiaisten teemana oli ”Miltä vuosikymmeneltä olet?”. Noh, minähän tietysti halusin edustaa naisten vapautumista. Mikäs sen parempi tähän tarkoitukseen kuin 20-luvun flapperit.

Vaikutti tyylin valintaan myös se, että tämänhetkinen kampaukseni ei sovi mihinkään varsinaiseen tyyliin, joten hattuhan se piti olla.

Hatun kaava täältä. Saan arkisemman käyttöhatun poistamalla nauhan ja ruusukkeen.

Tollanen carambolamainen tuli hatun päälaesta, se ei lienee tarkoitus tässä kaavassa, mutta aika hauska efekti oikeestaan.

Sisäpuolelle tuli vähän ruttuja, mutta eihän niitä kukaan nää ;)

Mekko oli mulla jo valmiina. Se on ostettu joskus aikoja sitten Daigadaigadoon secondhand rekistä. Tuunasin sitä lisäämällä helmaan hapsuttimet, samettinauhan ja samanlaisen kukkasen kuin hatussa.

Löytyihän se salakapakkakin sitten lopulta!

Laukkupari-Paukkulari

Matkalle lähtiessä saattaa tajuta, että ei omista sopivaa pientä käsilaukkua. Sellasta, johon saa kätevästi illalla tapakselle lähtemiseen tarvittavat asiat, eli avaimen ja lompakon.


Tällainen
tuli vastaan Pinterestissä. Yksinkertainen ja täydellisesti käyttötarkoitukseen sopiva laukku.

En osannu päättää että mikä olis paras kangas, tein siis kaksi.

Vaalea on Marimekon Lumimarja kuosia. Vihreä on itseasiassa samaa kuosia (eri värissä), mutta vaan kankaan reunaa. Hihnat mitälie-kankaita omasta hyllystä.

Kyllä nyt ihmisen kelpaa kehden laukun kera!

 

Ei ainakaan lämmön vuoksi

Neuloinpas boleron. Malli on Lady Cornwall. Lankana BC garnin soft silk.

Pääsin kyseistä vaatekappaletta ulkoiluttamaan viikonloppuna. Lämmikkeeksi sitä ei olis tarvinnu kyllä ollenkaan, mutta kirkkoon hartioita peittämään se oli oiva asuste.

Vähän liian iso siitä tuli. En oo varma oliko syy löysässä käsialassa vai liian isossa kokovalinnassa.

Kiva pintaneule tässä mallissa.

Joskus on niin kuuma, että silkkikin on liian lämmintä, joten bolero oli päällä vain hetken niissä juhlissa.