Aihearkisto: ompelukset

Verhous

Kuulemma sellaset harsoviritelmät lastenvaunuissa on jyrkän ehdottomasti kiellettyjä ;) Kauniimpi versio on siis tässä.

Kaksinkertaista puuvillakangasta ja reiät renkuloille.

Sivuihin laitoin vielä nyörit, en oo varma tarttenko niitä. Jos ei tuu käytettyä napsasen pois saksilla joskus.

Pituutta mietin jonkin verran, sitten päädyin helpoimpaan ratkaisuun: teen sen pituisen kuin kangasta riittää. Ihan hyvä mitta tuli.

Jääkarhuja vai siilejä?

Imetyspaita vol 2. Kaavat ihan samat kuin edellisessä, paitsi että takakappaleen tein yhdestä kappaleesta, ja tissiluukun reunaan ja hihan suihin laitoin resorin sijasta itse kangasta.

Tissisivurypytyksen tekeminen on ollu vaikeeta. Nyt löysin helpotuksen: ompeleeseen venytettävä kuminauha, Framilastic tais olla nimi. Kylläpä elämä helpottu.

Kangas Noshilta. Onpa mukavaa trikoota!

Ah, aurinko, kesä, lämpö!

Elämää kevyempänä

Ja niin täällä poksahdettiin. Imetysvaateputki jatkuu. Nyt vuorossa paita.

Kaavat muuten samat kuin edellisissä, mutta mekkous muutettu paituudeksi. Ison mahan kanssa kun tätä ompelin, vyötärön mitoitus piti arvioida, ihan hyvin onnistu.

Kangas viimevuoden Suomen Kädentaidot messuilta Tampereelta. En muista kauppiaan nimeä.

Eipä tullut takaa otettua (onnistunutta) kuvaa. Noh, näillä mennään, sainpahan kuvattua ylipäätään :D

Jokunen vaate on varastossa kuvattavaksi. Katsotaan missä tahdissa ne saan tänne asti esille, on vähän homma tässä uuden elämän opettelussa ;)

 

Kolmonen

Sarjamme ”Päätön malli esittelee imetysmekkoja” jatkuu. Tämä mekko meni päättömälle itselleen.

Kankaan luovutti luottavaisesti mekon vastaanottaja mekoksi muutettavaksi.

Helma kuudesta panelista. En jaksanu taskuja ruveta tekemään.

Aika hyvin jo onnistui. Tuli jo melkoisesti sellainen, mitä kuvittelin rupeavani tekemäänkin.

 

 

 

Projekti jatkuu

Imetysmekkokaavakokeilun seuraava versio.

Takakappale yhtenäinen. Kaavaa muokkasin istuvammaksi, kaula-aukkoa vähän pienemmäksi.

Totesin, että pelkkä resori on liian löpsyä tuonne rintojen alle. Mekkokankaan lisääminen resorin päälle ei jämäköittänyt tarpeeksi, joten pujotin vielä kuminauhaa resorin sisään.

Kangas ostettu jokunen vuosi sitten Etelä-Afrikasta. Ihanan kevyt ja hengittävä, lämpimiin kesäpäiviin sopiva. Jospa sellaisia tänä vuonna saataisiin…

Mekkoprojektin alku

Kipeä tarve oli trikoomekolle. Yksi Maitotytön valmistama aivan ihana joustofroteemekko minulla olikin jo. Halusin yrittää tehdä saman tyylisen itse.

Siitäpä se kaavojen kehittely alkoikin. Tissiluukkuidea siis esikuvamekosta, muuten kaavat itse muokattu jostain arkistoista löytyneestä raglan hihaisen mekon kaavasta. Yhden taskunkin jaksoin tehdä.

Kangas jotain joskus kilotrikoona ostettua. Ja se rupes loppumaan kesken, niin piti laittaa resoria tuonne alareunaankin, ettei ihan minihame mittoihin jäisi tuo helma.

Ihan jees tuli tästä, mutta parantelin kaavaa vielä lisää. Siitä sitten seuraavan mekon kohdalla enemmän. Näitä muuten näyttäis olevan aika kiva tehdä!

Kiitos mallille, joka joutui pahaa aavistamatta mekon sovittajaksi ja kameran eteen! <3

Mahdutus

Kasvava kokoni aiheuttaa päänvaivaa pukeutumisessa. Tarvitsin pitkähihaisen T-paidan, ja päätin yrittää tehdä siitä sellaisen, johon tulevinakin kuukausina mahdun.

Tutoriaalinkin etsin käsiini. En vaan jaksanu sitten kuitenkaan keskittyä ja lukea sitä kunnolla. ”Pituutta lisää etukappaleeseen ja varmaan leveyttäkin tarttee” oli ajatus, jolla lähdin vanhaa t-paidan kaavaa muokkaamaan. Noh, ilmeisesti omakuvani on vajavainen ja lopputuloksena oli paita, johon kaksi minua mahtuisi. Jäähylle meni paita ja tekijä hetkeksi.

Uudella yrityksellä onnistui paremmin, lisäsin vain pituutta etukappaleeseen noin 20 cm ja rypytin pituuden sivusaumaan.

Ompeluun käytin vain saumuria, eli en harrastanut loppusilaustikkauksia. Olkasaumoistakin jätin tukinauhat pois. Teki mieli saada valmiiksi nopeasti ja helposti.

Punaisen nauriin pesantit

Kesän yksi kohokohta oli Sotahuuto tapahtuma. Pehmoaseilla siellä siis taisteltiin. Ja pitihän sitä panssaria ja asetakkiakin olla päällä.

Joukkueemme isoni yllättäen ja tarvittiin lisää asetakkeja. Tein sellaiset itselle ja Silmäripsimallille joukkueen vaakunalla(jonka joukueen johtaja oli painanut kankaalle).

Hyvin kokoelma-asusteet sain vielä joukkueen isoille keihäsmiehille tehtyä. Tilkkutyötä rupesi lähentelemään työskentely, kun yritin kangasta saada riittämään.

Panssariksi valitsin nahan ja metallin ohi itseäni paljon lähempänä olevan materiaalin: kankaan. Sentin paksuinen kuuluu olla kangaspanssarin, menee ohi paksuudeltaan siis jo monesta talvitakista.

Ompelin ulkokankaaseen ja vuorikankaaseen molempiin kiinni viisi kerrosta verhoilukangasta, yhteensä siis 12 kerrosta kangasta tässä tekeleessä! Siksi se on avoin selästä.

Kypärä itselläni on kankaalla verhoiltu jääkiekkokypärä.

Kylläpä oli meillä hauskaa!

PS. Ensimmäisissä kuvissa näkyvät (turvalliset ja pehmeähköt) nuolet on myös itsetehtyjä.

Joutilas maa

Oho, onpas tämänkin esitteleminen jäänyt. Piti ihan monta kertaa tarkistaa, että onko ihan varmasti niin, etten oo tätä julkassu!

Eli vielä pussukka. Ilmeisesti niitä ei ollut vielä liikaa maailmassa.

Kangas Marimekon Kesanto-kuosia. Vitsi, että oli vaikee valita kankaasta aluetta, josta leikata, kun oli niin monta kivaa kohtaa, ja pussiin saa vaan niin pienen palan kerrallaan käytettyä.

Tässä kankaassa kuosin seuraaminen tikkauksilla aiheutti hieman mietintää, selkeitä rajapintoja kun ei oikeestaan kuvioissa ole. Onnistuinpa jotenkin asian päättämään kuitenkin.