Aihearkisto: väsäilyt

Mielipuolinäpertelijä

Työpaikan pukukaapin ovesta puuttui koukut, vaikka sellaisille reiät oli valmiina kuitenkin. Etsimisen jälkeen mistään ei sellaisia löytynyt, joten päätin vääntää sellaiset klemmareista.

Ei meinannu ajatus ihan taipua oikeeseen muotoon.

Yksinkertaisuus on parasta tässäkin asiassa.

Nyt on sille sukkapussilleki roikkumapaikka. Eihän sitä kestä ihminen, että kaikenmaailman nyssäköitä lojuis pukukaapin lattialla ;)

 

Lihansyöjärulla

On yks tyyppi, jolla on takapuoli(pakaralihas!)ongelmia. Ja mä ajattelin, että pilatesrulla ei ainakaan ois pahitteeks tähän pitkälliseen vaivaan.

Tein ensin lihansyöjäkasvin. Ja sehän hyökkäs heti lähimmän saaliin kimppuun.

Pelastin perunamiesparan, ja kesytin retkipatjapalasen jesarilla tukevan pahvirullan ympärille.

Ja pitihän se tietysti päällystää vähän kivemman näköseks. Päällysen saa tietysti pois, jos tykkää tollasesta scifimmästä.

Mittaukset kerranki onnistu! Reitkipatja leikkaus sopi täsmälleen rullan ympärille ja päällinen on juuri sopiva: vähän liian tiukka ettei tuu ryppyjä.

Toivottavasti sopii sisustukseen.

 

 

Satulalaukkupähkäily

Halusin pyörääni satulalaukun. Ja tietysti halusin sen itse tehdä.

Yritin kovati netistä etiskellä hyviä ratkaisuja laukun  kiinnittämiseksi tarakkaan, mutta en löytäny. Piti ite miettiä. En tajuu miten sain menemään niin paljon aikaa näin yksinkertaisen asian miettimiseen.

Perustana siis kovike laukun takaosassa, seinäkoukut siihen ruuveilla kiinni ja nauhat klipsuttimilla. Ei tipu laukku kovemmassakaan heilutuksessa.

Läppä jäi vähän löysäksi, laitoin siihen nepparin, että pysyy kiinni. Ei haittaa käyttöä kuitenkaan tämä puute, koska läpän tehtävä on lähinnä pitää sade poissa sisällöstä.

Kovikkeen ja koukut saa irti, joten laukun voi pestä.

Nyt on hyvä käydä kaupassa pyörällä!

Lisää väriä

Jonkun aikaa sitten keittiöön tuli lisää kauan kaivattua säilytystilaa. Lundia taipu mukavasti tilaan sopivaksi. Nämä palaset keräilin käytettyinä lähipiiristä, ostinpa jopa jokusen puuttuvan palan. Mutta, kaappien ovet oli valkoset! Ei kestä sellasta ihminen.

Onneksi on hienoja kankaita. Voiveitsellä (ja kärsivällisyydellä) sai ne kivasti survottua ovien reunusten väliin. Ja ah, on parempi.

Vetimetkin oli tylsät, siispä puuhelmiä ja nappeja tilalle.